Pieni tauko arjesta

Heippa taas!
En oo taas vähään aikaan mitään kirjoitellut kun ollut töitä ja sen sellaista..
En edes enään muista koska viimeksi olisin kirjoittanut, tai istunut alas ja rentoutunut. Noh mutta töissä mennyt ihan mukavasti, olen tosiaan Faunataressa työssäoppimassa. Saan hoitaa eläimiä ja tehdä esillepanoja ja muuta mukavaa, ja kyllä sieltä on kotiin yksi pieni söpöläinen jouluksi tulossa... :)
En ole nukkunut kolmeen-neljään viikkoon kunnolla, koska liikaa stressiä. Ja herään joka yö kamalaan painajaiseen. Onko kellään vinkkejä millä näistä pääsis eroon?

Joulukin on kohta ja en oo edes vielä harkinnut joululahjoja, en ole pahemmin tehnyt joulujärjestelyjä edes kotona, en edes halua ajatella kuinka paljon jouluna tulee taas syötyä ja mikä painon pudotus rumba sen jälkeen alkaa. Ja joulua edeltävä viikonloppu menee töissä, missä välissä sitä ehtii rentoutua ja ajatella jotain muutakin kun töitä?

Paljon tapahtuu, paljon hyvää, liikaa pahaa

Sain vakituisen työn, tuttavalta lasten hoitoa.

Muutan viikonloppuna uuteen huoneeseen, jonka kunnostin isäni kanssa, teen siitä postauksen myöhemmin.

Koulussa teimme näyteikkunan Mariikosta, siitä tuli kiva, mutta opettaja jaksaa valittaa siitä kuinka taustakangas on rypyssä.

Lauantaina menen Ässien avaus peliin.
Sunnuntaina ja tänään on töitä. Sunnuntain loppupäivä menee huoneen järjestämisessä.

Maanantaina pidämme Jennan kanssa tuote-esittelyn Oriflamen Wellnes Balance Shakestä.

Suhteessa on pahoja kiemuroita. Langat sotkussa ja vaikea aukoa.

Opettajamme lirkuttelee luokkalisillemme ja ottaa vaatteista kiinni ja sanoo ''Tässähän on jotakin likaa,
kahvitahroja jotain mustaa.'' niin että koko luokka jää tuijjottamaan ystäväämme.
 Vihaan opettajaamme.

Tunnen oloni väsyneeksi ja ärtyneeksi, en tunne itseäni. Tuntuu kuin joku muu olisi sisälläni ja valtaisi mielialan. Tahtoisin olla taas iloinen ja pirteä, tahtoisin taas hymyillä kunnolla. Tuntuu että hyvätkään asiat eivät enään piristäisi, niinkuin ennen, tuntuu että nekin vain kääntyvät negatiivisiksi.

Anything is possible

Heipsan!

En oo taas vähään aikaan jaksanut kirjottaa..
Mutta leikkauksesta on jo se 2 viikkoo ja polvi on ihan okei, vähän turvonnu ja paljon verenpurkaumia, mutta ihan okei. :D Eilen kävin teipit ja tikin poistattamassa ja tänään ois aikeissa mennä moikkaamaan kaveria Hyvinkäälle ja käymään Willassa ja sitten kun ollaan sieltä tultu mennään viettämään pienimuotoisia tupareita toisen kaverin kämpille kun huomenna vasta täytyy niin myöhään tulla kouluunkin. :)

Mulla on ollut nyt aika paljon huonoja päiviä ja pahaa oloa, enkä siinä sivussa sitten ole huomannut kuinka paha olo muilla on. Eilen kun sen tajusin, ymmärsin että puhuminen on tärkeää ja että ystäviä pitää aina olla ympärillä, ettei saisi jättää sellaista ihmistä yksin. Toivon että asiat paranisivat, koska sitä ihmistä en halua koskaan menettää!

Mutta muistakaa että elämänhalua ei pidä menettää nuorena, koska on elämä vielä edessä, menettäkää se vasta sitten kun olette vanhoja ja hauraita, mutta muistakaa aina kaikesta huolimatta taistella ja älkää ikinä aliarvioiko itseänne! Ja te iloiset ihmiset joilla on elämänhalua vaikka muille jakaa ja teillä menee kaikki hyvin, tukekaa niitä kenellä menee vähän huonommin, se on tärkeintä ja siitä tulee hyvä olo! :)
Ja älkää hylätkö ystäviänne, vaikka he välillä olisivat kuinka ärsyttäviä tai kuinka ihania tahansa, he ovat silti aina ystäviänne ja asiat saa aina setvittyä ja yhdessä on kiva pitää hauskaa ja mennä vaikka minne mistä tahansa tyhmästä päähänpistoksesta! :)

Mutta ei mulla tänään muuta. Heips. :)

Ring Ring Lääkäri puhelu

Nyt muo pelottaa ja paljon!

Lääkäritäti soitti mulle tänään ja sano mulle että maanantaina pitäs mennä tähystysleikkaukseen. En tiiä miten kestän semmosseen, pitää olla koko päivä sairaalas ja sit tulee 2 viikon saikku. Muo pelottaa eniten se että miten se leikkaus menee ja onnistuuko se. :( En haluis millään mennä sinne, mutta pakko koska noi polvet pitää saada kuntoon. Ne vaivaa nykyään niin paljon enemmän kun enne ja sit ko menin ja sanoin että voisko joku leikkaa nää ko sattuu nii perkeleesti nii sittenhän se täti soittaa ja sanoo että käviskö maanantain.

Lauantaina pidetään ystävän kanssa Oriflamen kauneusilta ja toivon että se menee hyvin ja tulee paljon myyntiä. Ja toivon että ainakin eräät ihmiset tulisitvat paikalle koska en heitä hirveästi näe. :)

ps. Toivottavasti se lääkäri ei tyri nyt.

Viikonloppu pelastaa

Noh koulu alko eilen.

Eilen odotin koska se loppuu, ja tänään alan olemaan jo kyllästyny.

Noh mutta eipä täällä kauaa istuta, ko 2-3 jaksot ollaan Topissa (työssäoppimassa). Noh kai tää nopeesti menee, toivottavasti.. :D

Kesäloma tosiaan meni liian nopeesti ja se harmittaa, ois ollu vielä niin paljon tekemistä mutkun ei kaikkee kerenny ko oli niin lyhyt loma. :/

Kutakuinkin, loma meni ihan hyvin, mutta se olis voinu vaan jatkua ja jatkua. Alan nimittäin nyt jo stressaamaan siitä miten tää koulu menee ko tänä vuonna vaaditaan niin paljon enemmän, kun viime vuonna.

Noh tänään alkaa sit jo viikonloppukin, toivottavasti siitä tulee hyvä viikonloppu, ainakin hyvää ois tiedossa, mutta ei koskaan tiedä mitä tapahtuu...

Pitäkää hauska viikonloppu! :)

 Ja älkää te ottako liikaa stressiä siitä koulusta, mä stressaan kaikkien edestä!

Vettä, villasukkia ja aurinkoa

 

Nyt on ollut ihanan kesästä!
Perjantai oli suht lämmin päivä ja oli pakko päästä käymään uimassa, ja vesi oli ihanan lämmintä ja oli mukavaa vaan makoilla hiekkarannalla uinnin jälkeen. :)
Eilen ja tänäänkin käytiin uimassa, mutta vesi oli paljon viiileämpää kun perjantaina ja nyt vapisen kylmyydestä vaikka pihalla on tosi kylmä. Istun tässä koneen ääressä huppari päällä ja villasukat jalassa. :D

Olin tänään myös Lopella Rompetorilla, edustamassa Oriflamea, kun me pidettiin semmonen rekry tapahtuma ja sain yhden uuden jäsenen mun ryhmäänkin ja olen tosi ilonen siitä koska jäsen on vanha tuttu johon en ole pitänyt muutamaan vuoteen oikein yhteyttä ja nyt sitten tässä oli hyvä tilaisuus pitää vakituiseen yhteyttä häneen. :) Onhan mulla jo nyt 4 ihanaa rekryä ja on yhdestä kiinni niin mulla on ihan oma tiimi! :) Että jos vain joku on kiinnostunut saamaan Orfilamen tuotteita -25%, niin ei muutakuin mukaan vaan! Kiva tapa ansaita vähän taskurahaakin! :) Mutta olihan sielä torilla vähän tuskasta olla, kun oli vaan melkein kokoajan paikallaan ja sielä tuli niin hemmetin kuuma. Mutta löysin mä sieltä semmoseen ihanan paidankin kun kävin vähän kojuja kiertelemästä ja sain vielä vähän alennustakin! :)

 Mutta olen kyllä nyt taas niin iloinen kun minulla on ihania ystäviä ja rakastava poikaystävä, jotka ovat saaneet taas vähän piristettyä mun mielialaa. Tuntuu kuin sitä huonoa päivää ei olisi ollutkaan koskaan, kun on ollut niin monta hyvää ja mukavaa päivää sen päälle! :)
Mutta en kyllä tahtos palata takasin kouluun, ollu niin tapahtumarikas kesä, että halusin että se jatkuis ja jatkuis vaan! :D

Inhoan olla masentunut

Eilen oli taas päivä kun en jaksanut mitään.
Olin yksin, kuuntelin vanhaa Apulantaa ja itkin. Tiesin olevani yksin ja käperryin sänkyyni miettimään.
Mietin kuinka ihanaa oli kun en vielä tajunnut maailman menosta mitään, miksen voisi edelleen olla sillä planeetalla? Tuntuu kun kaikki, oli sitten pienikin asia, niin sattuisi yhtä paljon kun puukon isku. Ajattelin että miten sitten käy kun koulut alkaa, mietin ihmisten mielipiteitä, kiusattaisiinko minuu taas. Tiesin että eivät ne asiat pään sisällä helpotu ja ajattelin jos puhuisin jonkun kanssa, mutta kaikilla näytti olevan muuta. Joten soitin muutamalle ystävälle ja koitin saada pääni selväksi, ja kyllähän se vähän auttoi kun oli kaksi korvaa jotka kuuntelivat. Välillä on niin ikävä niitä vanhoja ystäviä, jotka olivat aina mukana ja kun pidettiin hauskaa, ja nyt kun ajattelen heitä niin harmittaa kun en ole enään pitänyt yhteyttä ja ainakun pitäisi nähdä niin tulee jokin este. Olisi niin paljon helpompaa jos kaikki asuisivat lähellä eikä ripoteltuina ympäri maailmaa.

Tänään hoidin lapsia ja ajattelin että kyllä mä tästä vielä nousen. Pitää elää vaan päivä kerrallaan niin kyllä siitä pääsee yli, ajattelin. Huomenna toivon olevan hyvä päivä ja että ei tapahtuisi mitään musertavaa. Toivon myös että yksi toverini tulisi Virosta, koska on jo ikävä kun ei ole lähellä ketään kenelle puhua!


Leivoin myös Kanttarelli piirakkaa ja hyväähän siitä tuli! Ja sen takia haluan jakaa sen teille kaikille!

Pohja:
pieni
3dl vehnäjauhoja
100g margariinia
3rkl vettä





iso
6dl vehnäjauhoja
150/200g margariinia
6rkl vettä

Päällys:

200-300g kanttarelleja
3 juuston ruokakermaa
1 muna
1 sipuli

Ohje:

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Sekoita ensin vesi jauhot käsin ja lisää joukkoon margariini ja nypi se jauhojen ja veden sekaan. Voitele vuoka, laita korppujauhoja. Painele taikina vuokaan. Sekoita päällisen kaikki ainesosat sekaisin. Kaada vuokaan. Ripottele juustoraastetta päälle. Anna olla uunissa 20-40 minuuttia tai kunnes piirakka on varmasti valmis! ;)