Vettä, villasukkia ja aurinkoa

 

Nyt on ollut ihanan kesästä!
Perjantai oli suht lämmin päivä ja oli pakko päästä käymään uimassa, ja vesi oli ihanan lämmintä ja oli mukavaa vaan makoilla hiekkarannalla uinnin jälkeen. :)
Eilen ja tänäänkin käytiin uimassa, mutta vesi oli paljon viiileämpää kun perjantaina ja nyt vapisen kylmyydestä vaikka pihalla on tosi kylmä. Istun tässä koneen ääressä huppari päällä ja villasukat jalassa. :D

Olin tänään myös Lopella Rompetorilla, edustamassa Oriflamea, kun me pidettiin semmonen rekry tapahtuma ja sain yhden uuden jäsenen mun ryhmäänkin ja olen tosi ilonen siitä koska jäsen on vanha tuttu johon en ole pitänyt muutamaan vuoteen oikein yhteyttä ja nyt sitten tässä oli hyvä tilaisuus pitää vakituiseen yhteyttä häneen. :) Onhan mulla jo nyt 4 ihanaa rekryä ja on yhdestä kiinni niin mulla on ihan oma tiimi! :) Että jos vain joku on kiinnostunut saamaan Orfilamen tuotteita -25%, niin ei muutakuin mukaan vaan! Kiva tapa ansaita vähän taskurahaakin! :) Mutta olihan sielä torilla vähän tuskasta olla, kun oli vaan melkein kokoajan paikallaan ja sielä tuli niin hemmetin kuuma. Mutta löysin mä sieltä semmoseen ihanan paidankin kun kävin vähän kojuja kiertelemästä ja sain vielä vähän alennustakin! :)

 Mutta olen kyllä nyt taas niin iloinen kun minulla on ihania ystäviä ja rakastava poikaystävä, jotka ovat saaneet taas vähän piristettyä mun mielialaa. Tuntuu kuin sitä huonoa päivää ei olisi ollutkaan koskaan, kun on ollut niin monta hyvää ja mukavaa päivää sen päälle! :)
Mutta en kyllä tahtos palata takasin kouluun, ollu niin tapahtumarikas kesä, että halusin että se jatkuis ja jatkuis vaan! :D

Inhoan olla masentunut

Eilen oli taas päivä kun en jaksanut mitään.
Olin yksin, kuuntelin vanhaa Apulantaa ja itkin. Tiesin olevani yksin ja käperryin sänkyyni miettimään.
Mietin kuinka ihanaa oli kun en vielä tajunnut maailman menosta mitään, miksen voisi edelleen olla sillä planeetalla? Tuntuu kun kaikki, oli sitten pienikin asia, niin sattuisi yhtä paljon kun puukon isku. Ajattelin että miten sitten käy kun koulut alkaa, mietin ihmisten mielipiteitä, kiusattaisiinko minuu taas. Tiesin että eivät ne asiat pään sisällä helpotu ja ajattelin jos puhuisin jonkun kanssa, mutta kaikilla näytti olevan muuta. Joten soitin muutamalle ystävälle ja koitin saada pääni selväksi, ja kyllähän se vähän auttoi kun oli kaksi korvaa jotka kuuntelivat. Välillä on niin ikävä niitä vanhoja ystäviä, jotka olivat aina mukana ja kun pidettiin hauskaa, ja nyt kun ajattelen heitä niin harmittaa kun en ole enään pitänyt yhteyttä ja ainakun pitäisi nähdä niin tulee jokin este. Olisi niin paljon helpompaa jos kaikki asuisivat lähellä eikä ripoteltuina ympäri maailmaa.

Tänään hoidin lapsia ja ajattelin että kyllä mä tästä vielä nousen. Pitää elää vaan päivä kerrallaan niin kyllä siitä pääsee yli, ajattelin. Huomenna toivon olevan hyvä päivä ja että ei tapahtuisi mitään musertavaa. Toivon myös että yksi toverini tulisi Virosta, koska on jo ikävä kun ei ole lähellä ketään kenelle puhua!


Leivoin myös Kanttarelli piirakkaa ja hyväähän siitä tuli! Ja sen takia haluan jakaa sen teille kaikille!

Pohja:
pieni
3dl vehnäjauhoja
100g margariinia
3rkl vettä





iso
6dl vehnäjauhoja
150/200g margariinia
6rkl vettä

Päällys:

200-300g kanttarelleja
3 juuston ruokakermaa
1 muna
1 sipuli

Ohje:

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Sekoita ensin vesi jauhot käsin ja lisää joukkoon margariini ja nypi se jauhojen ja veden sekaan. Voitele vuoka, laita korppujauhoja. Painele taikina vuokaan. Sekoita päällisen kaikki ainesosat sekaisin. Kaada vuokaan. Ripottele juustoraastetta päälle. Anna olla uunissa 20-40 minuuttia tai kunnes piirakka on varmasti valmis! ;) 

Iloinen tuulenvire

Heipsan! :)

Pave ja minä kalastamassa.

<3

Nyt ajattelin kirjottaa jotain mukavaa, enkä apeita asioita. Ja Jennan ansiosta perjantai päivä piristyi, kun sain puhuttua asiat ja sitten illalla vielä vähän pelailtiin. :)
Eilen oli ihan mukava päivä kun siitä sai kiinni. Siivosin huonetta, pelasin 4 tuntia pelejä Jennan ja muiden kanssa, ja oli kivaa piristystä viikonlopulle kun perjantai nyt meni miten meni.. :) Sitten lauantaina kulta tuli meille vielä yöksi ja aamupäivä oli kiva viettää riippumatossa kölliessä. :) Huomenna olisi aikeissa mennä katsomaan Ice Age 4 kullan kanssa ja jos mahdollista niin mennä syömään. Tiistaina sitten pitäisikin lähteä Sääksiin uimaan ja keskiviikkona sitte olis synttärit ja kuukausipäivä. Torstaina aateltiin sitten mennä kavereiden kanssa viettämään synttäreitä johonkin. :)

Mutta nyt on kyllä ollut aivan ihanat kelit, kun aurinko on paistanut ja on ollu lämpöstä. :) Harmittaa vaan kun on vielä niin paljon kaikkee tehtävää ja lomaa on enään aika vähän jäljellä ja vanhoja kavereitakin pitäis nährä ja muuta.. Muuten on ollut mukava kesäloma, muttakun tuntuu että se loppuu liian aikasin.. :/


Miten teidän kesäloman vietto on sujunu?? :)


Mutta tässä muutamia kuvia vielä :)

Joskus vain ei jaksa.

Tänään olen taas väsynyt tähän kaikkeen.
Siihen tunteeseen kun jää yksin ei ole helppo tottua, jos kyseessä on joku läheinen joka jättää yksin kyhnöttämään. Jos on juuri sellainen olo että haluaa olla vain hänen kanssaan kun ei ole nähty, ja sitten hän vain menee pois. En ole oikein jaksanut tehdä mitään, asiat on jäänyt puolitiehen. Pitäisi mennä kaverille yöksi, muttei enään huvittaisi. Tuntuu että olen vain esteenä hänen ja hänen poikaystävänsä suhteessa. En osaa olla huoneessani, sielä on liikaa kaikkea mikä on turhaa ja ahdistavaa. Mutta huomenna on uusi päivä, toivottavasti parempi päivä. Tahtoisin alkaa maalaamaan seiniä, mutta sekään ei onnistu kun uusi huone ei ole tyhjillään. Huomenna kirjoitan jotain iloisempaa tai ehkä sunnuntaina, täytyy katsoa koska taas jaksan. Mutta kaikesta huonosta pääsee yli ja siitä selviytyy ja jaksaa jatkaa eteenpäin, jos vain tahtoo, ja minä tahdon koska haluan elää ja pitää vielä hauskaa, en tahdo luovuttaa jos joku tai jotkut loukkaavat minua, tahdon nousta ylös, hymyillä ja jatkaa eteenpäin, uusin silmin ja kokea uusia kokemuksia ja yrittää unohtaa kaiken pahan mitä ikinä olenkaan kokenut.

Haluaisin auttaa muitakin ketkä kärsivät masennuksesta tai ahdistuksesta tai muusta pahasta, koska tiedän miltä tuntuu olla pohjalla ja tiedän kuinka ihana on taas päästä ylös ja nähdä kuinka aurinko paistaa kasvoille! Ja olisi ihana tunne kun saisi auttaa jotakuta ja tietäisi että siitä on apua! :) Ja tiedän myös sen että jos on/on ollut koulukiusattu ja luulee että jaksaa, niin se ei ole aina niin, suurinosa koulukiusatuista romahtaa ja ei halua apua ongelmiinsa, mutta kaikki keitä on joskus kiusattu tai satutettu ja jos siitä on koitunut masennus nii toivon että haette apua siihen, koska muuten se ei lähde koskaan pois mielestä. Puhun ihan vain kokemuksesta. Ja toivon että koulukiusaaminen ja paskanpuhuminen selän takana loppuisi kouluissa ja työpaikoilla.